Metsän salaisuus

Moi! Tällä kertaa enemmän fantasiaa. Tähän tarinaan on kymmenen kertaa helpompi uppoutua kuin tavallisesti, tai niin mä koen. Tää on siis fantasia lyhyttarinasarja. Tää on nyt ensimmäinen osa. Itse tarina ilmestyy tänne myöhemmin, suosittelen sitten lukemaan!

Tuulen vire viilentää kasvojani. Eläimet vilistävät pensaikkojen takana. Yritän katsoa minne polku vie, mutta se peittyy puiden taakse. Päädyn astelemaan eteenpäin ja pian edessäni on silta. Se tuntuu kuiskivan minulle:

”Tule… Astu yli ja liity tarinaan”

Se vetää minua puoleensa ja kävelen sillalle ja sen yli. Yritän pysyä hiljaa ja onnistun.

Hetken päästä saavun kauniille aukiolle, jossa istuu metsän eläimiä.. Mutta ne ovat satumaisia. Kauriilla on sarvinaan kirsikkapuu. Susilla on siivet. Ketuilla on monta häntää, ja kaikkea siitä väliltä. Ne seisovat keijujen ja menninkäisten vieressä, jotenkin odottavaisina. Keskellä aukiota, on sinertävä kirkas lampi. Puiden köynnökset riippuvat sen yläpuolella ja kauniit kukat koristavat rantaa. Veden pinta alkoi pyörteillä ja pienet kolibrit tanssahtelivat sivumpaan. Lammesta nousee kaunis neito, joka katsoo minua merkitsevästi.

”Liity tarinaan, ole osa satua. Vain yksi mahdollisuus ja ainut tilaisuus olla kuin me”, se sanoi. Nielaisen. Jos tartun siihen perheeni ja kaikki muu jää taakseni. Mutta jos en…

”Hyvä on”, vastaan. Vesi alkaa aaltoilla ja suljen silmäni…

Tää on tosiaan toinen postaus, johon yritin tunkea tietynlaista maagisuutta ja salaperäisyyttä. Mä toivon että pidit, mutta jos et pitänyt, kuuntelen mielelläni palautetta. Ens postaukseen!